Flunssat jylläävät nyt oikein kunnolla täällä etelässä ja itsekin sain oman osani niistä. Kolmatta viikkoa on nyt päällä ja yksi antibioottikuurikin syöty, kun tulehdusarvot lähtivät nousuun ja keuhkoputkentulehduksen lääkäri arpoi syyksi. Siitä huolimatta Yolan kanssa käytiin Ojangossa kisaamassa HSKH:n kisoissa Muotkan Esan radoilla lauantaina.
Ajatus oli treenata Yolan kanssa lähtöjä, kun se niissä on nyt tupannut kisoissa varastamaan aika reippaasti. Oltiin ihan loppupuolella lähdössä ja ensimmäistä rataa katsellessa rupesin miettimään, että pitäisiköhän sittenkin tämä juosta ihan ratana, kun on niin vähän nollia tullut. Vähänhän Yola (taas) omin lupineen sieltä lähdöstä lähti matkaan, mutta katsoin sen nyt läpi sormien (hyi!). Kannatti, Yola hoiti homman kotiin ja tekaisi radalta 0-tuloksen. Siinä vaiheessa mentiin luokassa kolmanneksi, mutta lopusta vielä Jaana ja Jesse tuli ohi. Yllätys oli se, että Yolalle tuli tältä radalta toinen agi-SERT! Nyt on siis kasassa 2 hyppy- ja 2 agi-SERTiä, molemmista yksi vaille valiota :)
Sara oli ollut kameran kanssa liikenteessä ja jälkikäteen kuulin, että tämä rata oli päätynyt videollekin: https://youtu.be/T6OKizoiQ-8
Tuloksena siis 0vp, -8,76, sij. 4/53 ja agi-SERT
Muista radoista ei sitten sen enempää tarvitsekaan puhua :P
Treenien osalta Yola on ollut oman flunssan vuoksi tauolla, mutta Yenga on käynyt treenaamassa. Pari viime viikkoa enemmän back to basics -ajatuksella, mutta se on tehnyt ihan hyvää sille :) Eilen Yola pääsi valkkuryhmän treeneihin taasen mukaan ja ensimmäistä kertaa meitä koulutti Rannikon Timo. Olipahan mukavat treenit ja Yola aika pätevä, vaikka alun esteistä 1-4 ei meinannut tulla yhtikäs mitään. Persjättö oli pakko vaihtaa takaaleikkaukseksi, kun ei vaan yksin kertaisestikaan ehtinyt Yolan edelle :D Muutoin se meni nätisti ja Timo totesi sen olevan aika hyvässä balanssissa: irtoaa hyvin, lukee rataa itse, mutta kuitenkin kuuntelee hyvin ja tulee lähelle ohjauksiin.
Hyödynnettiin eilen vapaavuoroa viereisellä kentällä ja Yenga kävi tekemässä vähän kotiläksyjä siellä. Sen A-treeni alkaa tuottaa tulosta, se hienosti keksi ajatuksen pakittamisesta A:lle ja nyt jo meinaa juoksennella An yli. Vissiin keksinyt sen hienouden :P
26.1.2016
Kisailuja ja treenailuja
Yolan kanssa käytiin pitkästä aikaa kisatunnelmaa haistelemassa Kirkkonummella lauantaina Jari Suomalaisen radoilla. Ohjelmassa oli 2 agilityrataa ja 1 hyppäri. Koska osallistujia oli luokissa sen verran vähän, mentiin kisat rata kerrallaan jokainen säkäluokka vuorollaan ennen kuin siirryttiin seuraavaan rataan. Ihan hauskaa nähdä vaihteeksi myös minejä ja medejä.
Itse kisoista ei kamalasti kerrottavaa ole :D Yolalla tosiaan kisataukoa takana muutama kuukausi ja sama juttu treenien kanssa, joten arvatenkin mopo lähti keulimaan ja pahasti! Varasti kaikkien ratojen lähdöt enemmän tai vähemmän pahasti ja puomillakaan ei ollut mitään ajatusta hidastamisesta.. Vauhtia kyllä piisasi senkin edestä :P Keskimmäinen rata kuitenkin tuntui vähän agilitylta joten ehkä tämä tästä kun taas kisarutiinia saadaan pohjalle.
Eilen oli taasen Talenttiryhmän treenit ja tällä viikolla oli Lavikan Emmi kouluttajana. Paljon oli sattunut sairastapauksia samalle viikolle, joten meillä jäljelle jääneillä oli ihan luksustreenit. Yenga teki hienoja juttuja ja se lukee tosi nätisti mm. poispäinkäännöt vaikkei niitä kamalasti ole sen kanssa tehty. Kepit se haki myöskin hienosti ja pujotteli lujaa. Sen verran haastava oli jatko seuraavalle hypylle, että sille laitettiin loppuun yksi verkko helpottamaan. Loppuun aloiteltiin vähän Emmin avustuksella kontakteja ihmettelemään. Ajatus oli siis saada se peruuttamaan An kontaktipinnalle. Olipas haastavaa, kun pikku-ukko meinasi väen väkisin kääntyä sivuun! Saatiin lopulta onnistuneita kosketuksia kontaktipinnalle ja vikoilla kerroilla se peruutti suoraan taakse päin ja takajalat ihan reilusti ylös kontaktille. Jee, hyvä Yenkkis!
Itse kisoista ei kamalasti kerrottavaa ole :D Yolalla tosiaan kisataukoa takana muutama kuukausi ja sama juttu treenien kanssa, joten arvatenkin mopo lähti keulimaan ja pahasti! Varasti kaikkien ratojen lähdöt enemmän tai vähemmän pahasti ja puomillakaan ei ollut mitään ajatusta hidastamisesta.. Vauhtia kyllä piisasi senkin edestä :P Keskimmäinen rata kuitenkin tuntui vähän agilitylta joten ehkä tämä tästä kun taas kisarutiinia saadaan pohjalle.
Eilen oli taasen Talenttiryhmän treenit ja tällä viikolla oli Lavikan Emmi kouluttajana. Paljon oli sattunut sairastapauksia samalle viikolle, joten meillä jäljelle jääneillä oli ihan luksustreenit. Yenga teki hienoja juttuja ja se lukee tosi nätisti mm. poispäinkäännöt vaikkei niitä kamalasti ole sen kanssa tehty. Kepit se haki myöskin hienosti ja pujotteli lujaa. Sen verran haastava oli jatko seuraavalle hypylle, että sille laitettiin loppuun yksi verkko helpottamaan. Loppuun aloiteltiin vähän Emmin avustuksella kontakteja ihmettelemään. Ajatus oli siis saada se peruuttamaan An kontaktipinnalle. Olipas haastavaa, kun pikku-ukko meinasi väen väkisin kääntyä sivuun! Saatiin lopulta onnistuneita kosketuksia kontaktipinnalle ja vikoilla kerroilla se peruutti suoraan taakse päin ja takajalat ihan reilusti ylös kontaktille. Jee, hyvä Yenkkis!
18.1.2016
Yengan näyttelyissä
Yengan näyttelyura alkoi ja päättyi eilen Lahdessa ryhmänäyttelyssä, kun käytiin hakemassa sille H tulokseksi nuorten luokasta. Tuomarina koitoksessa oli Paavo Mattila.
Yllättävän hyvin pikku-ukko malttoi käyttäytyä, vaikkei treeniä tullut oikeastaan laisinkaan ennen näyttelyä. Kerran taidettiin kotona harjoitella seisomista ja Linda kertaalleen sen kanssa pihalla juoksenteli vähän ympyrää.
Muutenkin valmistautuminen oli aika kevyt, turkille vähän näytettiin harjaa ja se siitä :D Kehä oli onnettoman pieni joten liikettä oli ainakin allekirjoittaneen hyvin vaikea saada siellä esille. Parin askeleen jälkeen olit jo toisessa päässä ja matot kulki vaan kehän reunoilla ja keskellä. Arvostelu oli kuitenkin ihan mukava:
'Hyvän tyyppinen nuori uros. Kevyt piirteinen pää. Hyvät rungon mittasuhteet. Hyvä ylälinja. Turhan korkea häntä. Raajaluusto voisi olla vankempaa. Karvapeite ei parhaimmillaan. Miellyttävä luonne. Töpöttävät liikkeet. NUO H'
Tästä näyttelykulttuurista ja siitä minkälaiseksi nämä näyttelytähdet ovat ajan saatossa muokkautuneet, voisi kirjoitella vaikka kuinka ja pitkät pätkät. En tiedä millä tavalla ne mörssärit kykenisivät sillä turkilla tehdä koko päivän töitä tilalla elikoita paimentaen. En tiedä miten ne myöskään vastaavat enää rotumääritelmän yleiskuvaustakaan. Tämä ei valitettavasti koske ainoastaan ausseja vaan ihan yhtälailla monia muitakin rotuja :(
Yllättävän hyvin pikku-ukko malttoi käyttäytyä, vaikkei treeniä tullut oikeastaan laisinkaan ennen näyttelyä. Kerran taidettiin kotona harjoitella seisomista ja Linda kertaalleen sen kanssa pihalla juoksenteli vähän ympyrää.
Muutenkin valmistautuminen oli aika kevyt, turkille vähän näytettiin harjaa ja se siitä :D Kehä oli onnettoman pieni joten liikettä oli ainakin allekirjoittaneen hyvin vaikea saada siellä esille. Parin askeleen jälkeen olit jo toisessa päässä ja matot kulki vaan kehän reunoilla ja keskellä. Arvostelu oli kuitenkin ihan mukava:
'Hyvän tyyppinen nuori uros. Kevyt piirteinen pää. Hyvät rungon mittasuhteet. Hyvä ylälinja. Turhan korkea häntä. Raajaluusto voisi olla vankempaa. Karvapeite ei parhaimmillaan. Miellyttävä luonne. Töpöttävät liikkeet. NUO H'
Tästä näyttelykulttuurista ja siitä minkälaiseksi nämä näyttelytähdet ovat ajan saatossa muokkautuneet, voisi kirjoitella vaikka kuinka ja pitkät pätkät. En tiedä millä tavalla ne mörssärit kykenisivät sillä turkilla tehdä koko päivän töitä tilalla elikoita paimentaen. En tiedä miten ne myöskään vastaavat enää rotumääritelmän yleiskuvaustakaan. Tämä ei valitettavasti koske ainoastaan ausseja vaan ihan yhtälailla monia muitakin rotuja :(
 |
| Väsynyt näyttelytähti :D |
30.12.2015
Vuosi taas takana / Again one more year is almost behind us
Kuten jo otsikkokin kertoo, eletään tässä vaiheessa jo vuoden viimeisiä päiviä ja edellisestä päivityksestä näyttääkin olevan jo ikuisuus! Kerrataan siis hieman syksyn kuulumisia.
Ehkä isoin muutos kesän jälkeen on ollut se, että muutimme koirien kanssa pois Kannelmäestä. Lomien jälkeen etuovi.com:ssa eteen tuli kivan oloinen paritalon puolikas ja sehän piti sitten ostaa pois kuleksimasta. Joten syksy on mennyt enempi vähempi pakatessa lopullisen muuton tapahtuessa marraskuun puolessa välissä. Nykyään meidät siis löytää Metsolasta ulkoilemasta :) Uudessa kodissa eloa on nyt takana n. 1½kk eikä yhtään ole kaduttanut muutto. Koiratkin tuntuu tykkäävän, aina positiivista kun on oma piha.
Muuton ja pienen rempan myötä meillä on ollut kisarintamalla aika hiljaista ja Yola on nyt viettänyt oikeastaan jo koko joulukuun taukoa. Käytin sen Itsenäisyyspäivän jälkeen fyssarilla ja selästä löytyi aika paha jumi, joka vaikuttaisi olevan traumaperäinen eli siis tod.näk punaisen prkleen aiheuttama..
Samainen punainen prkl (aka Yenga) on jatkanut ahkerasti treenailuja ja seuran vaihdon myötä päästiin sen kanssa BAT:n talenttiryhmään treenaamaan. Meitä kouluttaa siellä vuoroviikoin Taneli Ikäheimo, Petri Heinonen ja Emmi Lavikka. Oikein mukavia treenejä on ollut ja treeniporukka aika hulvaton. Lisäksi edelleen käydään AgilityAkatemialla Kivistössä Juhan koutsattavana. Yengakin marraskuun puolessa välissä tuli kisaikään ja pikkuhiljaa pitäisi kaiketikin sille ruveta kisoja katsomaan. Kontaktejahan mie en käytännössä ole vielä aloittanut opettamaan sille ollenkaan ja hypytkään ei ole ollut täydessä korkeudessa. Kepit sentään alkavat jo sujumaan, mutta näidenkin osalta tarvitaan vielä lisää kokemusta ukkelille. Kyllä se siitä!
Ennen Joulua Yenga ehti vielä käydä terveystutkimuksissa ja kuvissa kaikki näytti hyvältä, vähän kuitenkin rva Kennelliiton lausunnot mietitytti ja jännitti. Sisaruksille kun on lävähtänyt kerrassaan kummallisia tuloksia. Yengan osalta ei tarvinnut montaa päivää odotella, kun tulokset olivat jo ilmestyneet sähköpostiin:
Ehkä isoin muutos kesän jälkeen on ollut se, että muutimme koirien kanssa pois Kannelmäestä. Lomien jälkeen etuovi.com:ssa eteen tuli kivan oloinen paritalon puolikas ja sehän piti sitten ostaa pois kuleksimasta. Joten syksy on mennyt enempi vähempi pakatessa lopullisen muuton tapahtuessa marraskuun puolessa välissä. Nykyään meidät siis löytää Metsolasta ulkoilemasta :) Uudessa kodissa eloa on nyt takana n. 1½kk eikä yhtään ole kaduttanut muutto. Koiratkin tuntuu tykkäävän, aina positiivista kun on oma piha.
Muuton ja pienen rempan myötä meillä on ollut kisarintamalla aika hiljaista ja Yola on nyt viettänyt oikeastaan jo koko joulukuun taukoa. Käytin sen Itsenäisyyspäivän jälkeen fyssarilla ja selästä löytyi aika paha jumi, joka vaikuttaisi olevan traumaperäinen eli siis tod.näk punaisen prkleen aiheuttama..
Samainen punainen prkl (aka Yenga) on jatkanut ahkerasti treenailuja ja seuran vaihdon myötä päästiin sen kanssa BAT:n talenttiryhmään treenaamaan. Meitä kouluttaa siellä vuoroviikoin Taneli Ikäheimo, Petri Heinonen ja Emmi Lavikka. Oikein mukavia treenejä on ollut ja treeniporukka aika hulvaton. Lisäksi edelleen käydään AgilityAkatemialla Kivistössä Juhan koutsattavana. Yengakin marraskuun puolessa välissä tuli kisaikään ja pikkuhiljaa pitäisi kaiketikin sille ruveta kisoja katsomaan. Kontaktejahan mie en käytännössä ole vielä aloittanut opettamaan sille ollenkaan ja hypytkään ei ole ollut täydessä korkeudessa. Kepit sentään alkavat jo sujumaan, mutta näidenkin osalta tarvitaan vielä lisää kokemusta ukkelille. Kyllä se siitä!
Ennen Joulua Yenga ehti vielä käydä terveystutkimuksissa ja kuvissa kaikki näytti hyvältä, vähän kuitenkin rva Kennelliiton lausunnot mietitytti ja jännitti. Sisaruksille kun on lävähtänyt kerrassaan kummallisia tuloksia. Yengan osalta ei tarvinnut montaa päivää odotella, kun tulokset olivat jo ilmestyneet sähköpostiin:
Kaikki siis ukkelilla hyvin ja nyt saadaan rimoja ruveta pikkuhiljaa nostamaan täyteen korkeuteen ja sitä myötä siis päästään hyppäreille sen kanssa. Ja kontaktitreenien osalta pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni. Keväälle olisi itsellä ajatus se saada kunnolla kisaamaan joten onhan tässä aikaa :D
Tuleva vuosi ei todennäköisestikään ihmeellisyyksiä tuo meidän elämään. Yolan tavoitteena olisi nyt ensin päästä kisaamaan ja sitten saada kasattua nollat ensi kesän arvokisoja varten. Puoli vuotta aikaa saada ne kasaan. Lisäksi sertijahti voi jatkua, ensimmäisestä hyppysertistä on nyt jo kulunut vuosi joten se yksi puuttuva vielä voitaisiin napata itselle. Agisertejä puuttuu kaksi joten niitäkin metsästellään tulevana vuotena.
Yengan puolestaan jos saisi ykkösistä nostettua kakkosiin ja muutenkin sitä hieman aikuisemmaksi :P
Kesälle olisi suunnitelmissa taasen pidempi reissu Pohjoiseen :) Vähän mieli tekisi nyt talvellakin lähteä siellä käymään, etenkin kun täällä etelässä ei ole ollenkaan toistaiseksi lunta. Olisi mahtavaa päästä tunturiin lumikenkäilemään ja katselemaan revontulia, niitä siellä on tälle syksylle/talvelle riittänyt!
Tässä vielä pikku-ukko joulukuulta uudessa kodissa, aika komea ukko vai mitä? :)
* * * * * * * *
English version coming soon...
24.8.2015
Kuulumisia keppitreenien rintamalta
Kun nyt vauhtiin päästiin niin kirjoitellaan jo nopea treenipäivityskin samaan syssyyn :) Yola siis steriloitiin toukokuun puolessa välissä joten se ei ole koko kesänä tehnyt yhtikäs mitään. Olinpa sitten erittäin fiksu ja ilmoitin sen suoraan AST:n kisoihin menneelle viikonlopulle :D Lopputuloshan oli kerrassaan mainio: 3 x HYL :D Karstusen Janne oli kyllä aika kiemuraiset radat saanut aikaiseksi eikä 0-tuloksilla ihan hirvittävästi ainakaan maksien osalta juhlittu. Yolan mopo siis lähti keulimaan ihan holtittomasti ja treenitauko näkyi myös omassa liikkumisessa, rytmi oli ihan hukassa ja omat jalat kuin sementtiä. Mukaan mahtui kyllä myöskin hyviä pätkiä, kontakteista 4/5 oli ihan super! Tuo 1/5 oli keinu, joka on ihan kakkandeerus noin muutenkin Yolalla. Mutta muut sen pysähtyi ihan nätisti ja kun hyllyt oli jo alla, pääsin sen kunnolla kehumaankin niistä. Kisojen tuloksena oli myöskin toisen takajalan anturan kuoriutuminen pieneltä alalta joten treenitauolla ollaan...taas!
Yenga puolestaan pääsi viime viikolla Caloanderin Jennan treeneihin tuurailemaan ja se oli loman aikana selkeästi miettinyt aksa-juttuja. Hienosti pelitti :) Keppejä viimeisellä lomaviikolla jatkettiin Orimattilassa, mutta se ei toiminut ollenkaan ja meinasi tässä vaiheessa jo vähän epätoivo iskeä. Irtokepit ei vaan oikein pelitä, kun ne on yhden suorituskerran jälkeen ihan vinksin vonksin. Ojangossa käytiin la-iltana ja päästiin testaamaan kiinteät kepit verkkojen kanssa. Ensimmäisellä yrittämättä Yenga meni kamalalla vauhdilla kujaan ja kolina olikin sen mukainen, meni kuitenkin koko kujan! Toisella yrittämällä vauhti hidastui ja ukkeli rupesi MIETTIMÄÄN. Loppujen lopuksi saatiin kaikki toistot oikein, vaikka keskeltä otin jo kaikki verkot pois. Tää oli ihan super juttu! Taas siis askel eteenpäin..
Eilen käytiin Somerolla taas Virpin opissa ja olin molemmille koirille paikat ostanut. Yolan anturan ollessa rikki pääsikin Yenga käyttämään kaikki 4 kierrosta. Lämpöä piisasi ja vähän mietin, että mitenhän se jaksaa. Mutta hyvin jaksoi! Ihan ei vielä Yenga ole syttynyt, mutta selkeästi oli paljon paremmin fokus nyt lampaille mitä aiemmin ja pas*n syöminenkin jäi melkein kokonaan. Se pääsi jo irralleen höntsäilemään niin, että itse olin lampailla, mutta siinä meinasi vähän tulla pupu pöksyyn ukkelille ja se vaatikin narun päähän Virpin henkiseksi tueksi. Tiukoissa paikoissa Virpi oli suht lähellä koiraa, mutta muutoin etäisyyttä enemmänkin. Hyvä siitä tulee :) Ihanaa on se, että tyyppi on hiljaa ja se saatiin hyvin rauhoittumaan lampaiden kanssa.
Yenga puolestaan pääsi viime viikolla Caloanderin Jennan treeneihin tuurailemaan ja se oli loman aikana selkeästi miettinyt aksa-juttuja. Hienosti pelitti :) Keppejä viimeisellä lomaviikolla jatkettiin Orimattilassa, mutta se ei toiminut ollenkaan ja meinasi tässä vaiheessa jo vähän epätoivo iskeä. Irtokepit ei vaan oikein pelitä, kun ne on yhden suorituskerran jälkeen ihan vinksin vonksin. Ojangossa käytiin la-iltana ja päästiin testaamaan kiinteät kepit verkkojen kanssa. Ensimmäisellä yrittämättä Yenga meni kamalalla vauhdilla kujaan ja kolina olikin sen mukainen, meni kuitenkin koko kujan! Toisella yrittämällä vauhti hidastui ja ukkeli rupesi MIETTIMÄÄN. Loppujen lopuksi saatiin kaikki toistot oikein, vaikka keskeltä otin jo kaikki verkot pois. Tää oli ihan super juttu! Taas siis askel eteenpäin..
Eilen käytiin Somerolla taas Virpin opissa ja olin molemmille koirille paikat ostanut. Yolan anturan ollessa rikki pääsikin Yenga käyttämään kaikki 4 kierrosta. Lämpöä piisasi ja vähän mietin, että mitenhän se jaksaa. Mutta hyvin jaksoi! Ihan ei vielä Yenga ole syttynyt, mutta selkeästi oli paljon paremmin fokus nyt lampaille mitä aiemmin ja pas*n syöminenkin jäi melkein kokonaan. Se pääsi jo irralleen höntsäilemään niin, että itse olin lampailla, mutta siinä meinasi vähän tulla pupu pöksyyn ukkelille ja se vaatikin narun päähän Virpin henkiseksi tueksi. Tiukoissa paikoissa Virpi oli suht lähellä koiraa, mutta muutoin etäisyyttä enemmänkin. Hyvä siitä tulee :) Ihanaa on se, että tyyppi on hiljaa ja se saatiin hyvin rauhoittumaan lampaiden kanssa.
Reissun päältä
Kesäloma oli ja meni joten olisikohan aika tehdä pieni yhteenveto reissusta..?
Tosiaan pe 17.7 startattiin matka kohti pohjoista VR:n siivillä. Eli olin hommannut autojunapaketin ja täytyy sanoa, että oli aika mukava tapa taittaa matkaa. Juna lähti illalla Helsingistä 18.30 aikoihin ja perillä Kolarissa oltiin hieman ennen kymmentä seuraavana aamuna. Illalla juna pysähtyi Tampereella sen verran, että ehti koirat hyvin käyttää ulkona ja aamulla oltiin Oulussa viiden aikaan pysähdyksissä vajaa tunti joten aamu-ulkoilu onnistui hyvin siinä. Koirat yllättävänkin hyvin matkan malttoivat tehdä, Yenga olisi vain katsellut koko yön ikkunasta maisemia, mutta Yola malttoi nukkuakin.
Tulopäivä oli yksi parhaista ja aurinkoisimmista päivistä pohjoisessa, muuten sää oli pilvinen ja sateinen. Aurinkoisia poutapäiviä taisi kolmen viikon reissuun mahtua kokonaiset kolme kappaletta, muuten vettä tuli pitkin päivää enemmän tai vähemmän. Näin ollen siis ulkoilut jäivät hieman ennalta suunniteltua vähäisemmiksi :(
Reissuun mahtui toki vanhat tutut Keskisenlaen kiertävä Kiirunankieppi, jonka varrelta löytyy oma suosikkipaikkani, ihanan kamala Pirunkurun läpi menevä Tähtipolku. Uusia polkuja tuli myös löydettyä vähän kauempaa, mm. Särkitunturi, Keimiö ja Linkukero. Lisäksi tuli pari reissua tehtyä Ruotsin puolelle, mm. Pajalaan Könkään vanhalle ruukille. Hieno koski sieltä löytyi, mutta harmittavasti itse Ruukin rakennukset ovat yksityisomistuksessa joten niitä ei sen kummemmin päässyt näkemään :(
Ihan yksin en reissua saanut viettää, kun ensimmäisellä viikolla oli äiti mukana matkassa ja toisella viikolla täti lensi muutamaksi päiväksi seikkailemaan. Tapahtumia sattui aika tavalla Ylläksen nurkille reissun ajaksi. Oli mm. Meän Vestivaalit, MTB-reitin avajaiset jne. Porojakin reissun aikana näkyi paljon ja usein. Yksi jopa olisi varmaan mökkiin sisälle asti tullut, kovasti kopisteli terassilla ulko-oven takana :D
Koirien kanssa meni tosi hienosti ja junnukin pärjäsi matkassa hyvin. Yolalla tosin anturasta lähti pala pois toisen viikon alussa, joten se oli suurimman osan reissusta levossa :/
Tosiaan pe 17.7 startattiin matka kohti pohjoista VR:n siivillä. Eli olin hommannut autojunapaketin ja täytyy sanoa, että oli aika mukava tapa taittaa matkaa. Juna lähti illalla Helsingistä 18.30 aikoihin ja perillä Kolarissa oltiin hieman ennen kymmentä seuraavana aamuna. Illalla juna pysähtyi Tampereella sen verran, että ehti koirat hyvin käyttää ulkona ja aamulla oltiin Oulussa viiden aikaan pysähdyksissä vajaa tunti joten aamu-ulkoilu onnistui hyvin siinä. Koirat yllättävänkin hyvin matkan malttoivat tehdä, Yenga olisi vain katsellut koko yön ikkunasta maisemia, mutta Yola malttoi nukkuakin.
Tulopäivä oli yksi parhaista ja aurinkoisimmista päivistä pohjoisessa, muuten sää oli pilvinen ja sateinen. Aurinkoisia poutapäiviä taisi kolmen viikon reissuun mahtua kokonaiset kolme kappaletta, muuten vettä tuli pitkin päivää enemmän tai vähemmän. Näin ollen siis ulkoilut jäivät hieman ennalta suunniteltua vähäisemmiksi :(
 |
| Äkäslompolo, taustalla Ylläs, Keskinenlaki ja Kellostapuli |
 |
| Särkitunturin lampeen pääsi koirat uimaan :) |
 |
| Särkitunturilta Pallakselle päin |
 |
| Pajala, vanha Könkään ruukki |
Ihan yksin en reissua saanut viettää, kun ensimmäisellä viikolla oli äiti mukana matkassa ja toisella viikolla täti lensi muutamaksi päiväksi seikkailemaan. Tapahtumia sattui aika tavalla Ylläksen nurkille reissun ajaksi. Oli mm. Meän Vestivaalit, MTB-reitin avajaiset jne. Porojakin reissun aikana näkyi paljon ja usein. Yksi jopa olisi varmaan mökkiin sisälle asti tullut, kovasti kopisteli terassilla ulko-oven takana :D
Koirien kanssa meni tosi hienosti ja junnukin pärjäsi matkassa hyvin. Yolalla tosin anturasta lähti pala pois toisen viikon alussa, joten se oli suurimman osan reissusta levossa :/
 |
| Keimiötunturi |
 |
13.7.2015
Keppitreeniä -osa 3
Yengan kanssa otsikon mukaisesti ollaan jatkettu pujottelutreeniä ja kulunut viikonloppu oli kolmas treeniviikonloppu. Toistoja tuli nyt aikaisempia viikonloppuja vähemmän, mutta edistymistä saatiin kuitenkin :)Vauhti pikku-ukolla on ihan jäätävä edelleenkin ja noita irtokeppejä saa olla korjailemassa joka suorituksen jälkeen. Keskiosa kujasta pystytään pitämään aika pitkälti verkottomana ja otin nyt viikonloppuna lopusta toisen verkon pois. Se ei niinkään tuottanut yllättävää kyllä ongelmia vaan enemmän ongelmia on keskiosan kanssa. Aivot ei oikein ehdi mukaan tähän toimintaan ja ukko meinaakin oikaista pari väliä ja jatkaa sitten taas lopun oikein :D Tehtiin myös kuja toisin päin muutaman kerran eli että alusta jäi yksi verkko pois ja se onnistui! Hyvä siitä vielä tulee :)
Nyt onkin agilityt enempi vähempi tauolla, kun Juhankin treenit jäi kesätauolle viime viikolla. Elokuussa sitten jatketaan molempien kanssa treeniä ja itsekin menin lupautumaan kouluttamaan omassa seurassa. Saa nähdä mitä siitä tulee.
Itsellä on loman alkuun nyt 3 herätystä ja perjantaina pakataan koko konkkaronkka kera auton junaan ja lähdetään puksuttamaan kohti pohjoista. 3 viikkoa näissä maisemissa, ei millään malttaisi odottaa :)
22.6.2015
Kesäkuulumisia
Kesä tosin antaa vielä odottaa itseään.. Ihan pari satunnaista aurinkoista ja lämmintä päivää on toistaiseksi mahtunut tähän kesään, mutta ehkä niitä vielä tulee lisää? Jotenkin hieman hassua ajatella, että eilen oli vuoden pisin päivä ja nyt taas lähtee illat pidentymään ja mennään syksyä kohti. Eihän kesä vielä ole edes alkanut!? :D
Treenien saralla ollaan vietetty enempi vähempi hiljaiseloa ja niin taitaa jatkua aina tuonne elokuun puoleen väliin saakka. Yola tosiaan sterkattiin helatorstain tietämissä ja se saa nyt rauhakseltaan toipua. Tosin vapaasti se nykyään Yengan kanssa hilluu pellolla ja metsässä jne joten siinä mielessä kaikki ok :) Viikko takaperin käytiin merlejen kanssa uimassa ja löydettiin vihdoin ja viimein itsemme Firan hiekkakuopille. Yengakin meni uimaan, kenties enemmän ja vähemmän vahingossa? Heitin Yolalle nimittäin lelun haettavaksi ja Yenga toki älykkäänä miekkosena kirmasi perään. Yks-kaks se olikin uimasillaan, liekö itse edes sitä tajunnut? Ei se turhia ainakaan siitä pelästynyt, kun itsenäisesti kävi polskimassa..
Kesäkuun alkupuolella käytiin Cryptonite-porukalla Somerolla paimentamassa Virpin opeissa. Yolalla toimii edelleen hyvin tämä allekirjoittaneen äänetön ohjaaminen ja sen kanssa saatiin tosi kivoja ja onnistuneita pätkiä aikaiseksi. Viimeinen kerta pyörähdettiin isolla laitumella ison lauman kanssa, mutta se ei Yolan kanssa ollut ihan niin helppoa (ja mukavaa?). Lauma levisi pitkäksi rintamaksi ja itsestä lähinnä tuntui, että oltiin Yolan kanssa lenkillä heinäpellossa, jossa se harrasti pääsääntöisesti laiduntamista.
Yenga puolestaan pienessä aitauksessa keskittyi kaikkeen muuhun paitsi lampaisiin, mutta ison lauman kanssa pellolla se olikin ihan eri koira. Lauma pysyi sillä tosi hyvin kasassa ja se unohti pas*n ja heinän syömisen kokonaan.
Agilityn osalta Yola tosiaan on pitänyt nyt taukoa, mutta Yenga on käynyt säännöllisesti Juhan opeissa AgilityAkatemialla. Viime viikkoina näihin treeneihin on juoksemisen ja käännösten osalta oman hankaluutensa tuonut ohjaajan nilkasta revenneet nivelsiteet. Onneksi näidenkin osalta on suunta koko ajan parempaan päin.
Juhannuksena aloitettiin Yengan kanssa pujottelu-treenit ja saatiinkin 3 päivää onnistuneita treenejä tehtyä. Verkoilla päätin myös sille pujottelun opettaa ja ainakin alku näyttää hyvältä. Vähän päätöntä sen meno on ja vauhti korvaa kaiken ;) Kun sen saa osumaan kujaan oikein, loppu hoituu aikalailla itsestään ja vauhdilla. Parin verkkoon törmäämisen jälkeen keksi homman jujun ja omaksui tekniikankin tosi nopeasti. Viimeiseltä päivältä otettiin jo kujasta 2 verkkoa pois, mutta vielä on vähän epävarmaa malttaako pujotella myös sen välin vai onko sinkoamassa suoraan avoimesta välistä pallolle. Saatiin tästä kuitenkin jokunen onnistuminenkin, joten nyt on hyvä miettiä viikko tätä hommaa kunnes perjantaina taas jatketaan.
Treenien saralla ollaan vietetty enempi vähempi hiljaiseloa ja niin taitaa jatkua aina tuonne elokuun puoleen väliin saakka. Yola tosiaan sterkattiin helatorstain tietämissä ja se saa nyt rauhakseltaan toipua. Tosin vapaasti se nykyään Yengan kanssa hilluu pellolla ja metsässä jne joten siinä mielessä kaikki ok :) Viikko takaperin käytiin merlejen kanssa uimassa ja löydettiin vihdoin ja viimein itsemme Firan hiekkakuopille. Yengakin meni uimaan, kenties enemmän ja vähemmän vahingossa? Heitin Yolalle nimittäin lelun haettavaksi ja Yenga toki älykkäänä miekkosena kirmasi perään. Yks-kaks se olikin uimasillaan, liekö itse edes sitä tajunnut? Ei se turhia ainakaan siitä pelästynyt, kun itsenäisesti kävi polskimassa..
Kesäkuun alkupuolella käytiin Cryptonite-porukalla Somerolla paimentamassa Virpin opeissa. Yolalla toimii edelleen hyvin tämä allekirjoittaneen äänetön ohjaaminen ja sen kanssa saatiin tosi kivoja ja onnistuneita pätkiä aikaiseksi. Viimeinen kerta pyörähdettiin isolla laitumella ison lauman kanssa, mutta se ei Yolan kanssa ollut ihan niin helppoa (ja mukavaa?). Lauma levisi pitkäksi rintamaksi ja itsestä lähinnä tuntui, että oltiin Yolan kanssa lenkillä heinäpellossa, jossa se harrasti pääsääntöisesti laiduntamista.
Yenga puolestaan pienessä aitauksessa keskittyi kaikkeen muuhun paitsi lampaisiin, mutta ison lauman kanssa pellolla se olikin ihan eri koira. Lauma pysyi sillä tosi hyvin kasassa ja se unohti pas*n ja heinän syömisen kokonaan.
Agilityn osalta Yola tosiaan on pitänyt nyt taukoa, mutta Yenga on käynyt säännöllisesti Juhan opeissa AgilityAkatemialla. Viime viikkoina näihin treeneihin on juoksemisen ja käännösten osalta oman hankaluutensa tuonut ohjaajan nilkasta revenneet nivelsiteet. Onneksi näidenkin osalta on suunta koko ajan parempaan päin.
Juhannuksena aloitettiin Yengan kanssa pujottelu-treenit ja saatiinkin 3 päivää onnistuneita treenejä tehtyä. Verkoilla päätin myös sille pujottelun opettaa ja ainakin alku näyttää hyvältä. Vähän päätöntä sen meno on ja vauhti korvaa kaiken ;) Kun sen saa osumaan kujaan oikein, loppu hoituu aikalailla itsestään ja vauhdilla. Parin verkkoon törmäämisen jälkeen keksi homman jujun ja omaksui tekniikankin tosi nopeasti. Viimeiseltä päivältä otettiin jo kujasta 2 verkkoa pois, mutta vielä on vähän epävarmaa malttaako pujotella myös sen välin vai onko sinkoamassa suoraan avoimesta välistä pallolle. Saatiin tästä kuitenkin jokunen onnistuminenkin, joten nyt on hyvä miettiä viikko tätä hommaa kunnes perjantaina taas jatketaan.
28.5.2015
Yenga korkkasi kisauransa agissa / Yenga started his career at agility
Yengan kanssa eilen aloitimme kisauran HSKH:n agi-tehiksen järjestämissä epiksissä. Osallistuimme kahdelle supermöllien radalle, jossa esteinä oli ainoastaan hyppyjä ja putkia. Hypyt olivat korkeudeltaan 20cm joten ihan läpijuoksuksihan tämä Yengan osalta meni. Radalla oli pituutta 100m ja esteitä siihen taisi mahtua 11.
Samainen rata kirmaistiin 2 kertaa läpi. Ensimmäisellä yrittämällä ohjasin sen huonosti neljänteen putkeen ja Yenkkishän tulikin oman liikkeeni mukana putken väärään päähän joten siitä siis HYL. Muutoin ihan hyvä rata. Toisella yrittämällä päästiin pinkaisemaan rata virheettömästi läpi :) Kovin kauan sillä tuntui putkissa kestävän, liekö ainakin toisessa putkessa mennyt nurin. Samoin ensimmäisellä kerralla lyhyestä keltaisesta putkesta tultaessa näytti vähän tömähtävän reunaa/painoa päin. Tästä radasta on videomateriaaliakin saatavilla:
Kaiken kaikkiaan olen varsin tyytyväinen kisauran korkkaukseen :) Se on aika tavalla fyysisempi verrattuna Yolaan ja myöskin sen laukka on pidempi. Tämä aiheuttaa itselle ongelmia ajoituksen kanssa, mutta eiköhän se siitä. Tällä hetkellä se irtoaa jo aika kivasti esteille lisää tarvitaan vielä radan lukutaitoa sille, mutta pikku hiljaa. Itse kisoissa se toimi samalla tapaa mitä treeneissäkin eli ei ottanut kierroksia tilanteen muuttumisesta. Ja ihanaa, se on hiljaa! :D
Yola puolestaan steriloitiin 2 viikkoa sitten ja toipuminen on sujunut hienosti. Eilen sen kanssa oltiin pitkästä pitkästä aikaa taas hommissa, kun samalle illalle sattui tehiksen tokotreenit. Tällä erää oli vuorossa Marin treenit ja Yolan kanssa katsoimme tunnaria sekä seuruuta, sellaisia rauhallisia juttuja vaan..
Yola teki ihan tosi hienoja tunnareita ja yritettiin hakea siltä sitä sen turhautumista siinä onnistumatta. Vähän sitä haastettiinkin ja tunnaria vaikeutettiin, mutta sujuvasti se aina toi vaan oman kapulan sieltä. Loppua kohden ja vaikeustason noustessa sen työskentely vaan parani :D Seuruussa se oli oikeinkin kivan oloinen, painoi vaan aika tavalla (=kuumui). Käännöksiä pääsääntöisesti käveltiin ja tehtiin, kun en oikein osaa niitä itse kävellä :D Treeniä treeniä vaan lisää..
Samainen rata kirmaistiin 2 kertaa läpi. Ensimmäisellä yrittämällä ohjasin sen huonosti neljänteen putkeen ja Yenkkishän tulikin oman liikkeeni mukana putken väärään päähän joten siitä siis HYL. Muutoin ihan hyvä rata. Toisella yrittämällä päästiin pinkaisemaan rata virheettömästi läpi :) Kovin kauan sillä tuntui putkissa kestävän, liekö ainakin toisessa putkessa mennyt nurin. Samoin ensimmäisellä kerralla lyhyestä keltaisesta putkesta tultaessa näytti vähän tömähtävän reunaa/painoa päin. Tästä radasta on videomateriaaliakin saatavilla:
Kaiken kaikkiaan olen varsin tyytyväinen kisauran korkkaukseen :) Se on aika tavalla fyysisempi verrattuna Yolaan ja myöskin sen laukka on pidempi. Tämä aiheuttaa itselle ongelmia ajoituksen kanssa, mutta eiköhän se siitä. Tällä hetkellä se irtoaa jo aika kivasti esteille lisää tarvitaan vielä radan lukutaitoa sille, mutta pikku hiljaa. Itse kisoissa se toimi samalla tapaa mitä treeneissäkin eli ei ottanut kierroksia tilanteen muuttumisesta. Ja ihanaa, se on hiljaa! :D
Yola puolestaan steriloitiin 2 viikkoa sitten ja toipuminen on sujunut hienosti. Eilen sen kanssa oltiin pitkästä pitkästä aikaa taas hommissa, kun samalle illalle sattui tehiksen tokotreenit. Tällä erää oli vuorossa Marin treenit ja Yolan kanssa katsoimme tunnaria sekä seuruuta, sellaisia rauhallisia juttuja vaan..
Yola teki ihan tosi hienoja tunnareita ja yritettiin hakea siltä sitä sen turhautumista siinä onnistumatta. Vähän sitä haastettiinkin ja tunnaria vaikeutettiin, mutta sujuvasti se aina toi vaan oman kapulan sieltä. Loppua kohden ja vaikeustason noustessa sen työskentely vaan parani :D Seuruussa se oli oikeinkin kivan oloinen, painoi vaan aika tavalla (=kuumui). Käännöksiä pääsääntöisesti käveltiin ja tehtiin, kun en oikein osaa niitä itse kävellä :D Treeniä treeniä vaan lisää..
* * * * * *
Yenga started his career at agility yesterday. We had unofficial agility trial yesterday :) There were only tunnels and jumps, jumps were 20cm. Length was 100m and there were 11 obstacles. We run same course twice. First one was disq, he want wrong tunnel. The second one was clean run :) Tunnels were quite slow (especially second and yellow short one), I don't what happened there, falling? I'm quite happy how he worked at trial, he was just like he is at training. Video of second run is above.
Yola was neutered couple weeks ago so she is having a break now. Yesterday we were training obedience though and she was really nice. I was little bit worried how crazy she would be after couple weeks doing nothing but she was cool.
14.5.2015
Pikku-ukko 1v :)
Nyt alkaa olla ipanan pentuvuosi takana, kun mittariin pyörähti tänään kokonaiset 1v! Onnea Yenga ja sisarukset :) Tosin pentuelämä ei vielä ole ohi, ainakaan yhdessä yössä ei mitään muutosta ole nähtävissä :D
Vuosi on ollut aika vauhdikas ja Yenga on jo päässyt tutustumaan agilityn saloihin sekä Niinun että Juhan opissa. Se tuntuu olevan aika pätevä ja siitä tulee vielä hieno agikoira. Se ei kuumu (ainakaan vielä) samalla tapaa mitä Yola, vaikka lujaa meneekin ja tykkää selvästi hommasta. Vähän se on sellainen putkiaivo, ihan niikö miehet yleensäkin? ;) Yenga on ensimmäinen kerran päässyt lampaisiinkin jo tutustumaan ja se oli aika pätevä sielläkin. Ensimmäinen kiekka meni enempi-vähempi pas* syödessä, mutta tokalla ja kolmannella fokus siirtyi jo ihan selvästi lampaisiin. Kesäkuussa jatketaan.
Yola puolestaan jäi nyt agilityn osalta tauolle ja jatketaan näitä puuhasteluja syksyllä sitten Lapin reissun jälkeen joskus. Syynä taukoon on se, että nti harmaa steriloitiin eilen. Ennen taukoa ehdittiin kuitenkin nappaamaan meidän ensimmäinen agility-sert sijoituksella 3/77 ja ajan ollessa -7,76 :) Tuomarina tällä radalla oli Anne Savioja. Itsellä oli radan jälkeen sellainen fiilis, että nojoo nolla, mutta ei mitenkään nopea sellainen. Kuitenkin se riitti kolmanteen sijaan ja vielä serti kaupan päälle. Hienoa! Nyt siis kasassa on 2 hyppy-sertiä ja 1 agility-sert. Hyppyvalion arvoon vaadittava viimeinen serti on mahdollista vastaanottaa vasta loka-marraskuulla joten sitä odotellessa. Syksyllä aloitetaan sitten seuraavien sm-kisojen nollien keruu ja samoin toisen agi-sertin.
Näihin kuviin ja tunnelmiin
Vuosi on ollut aika vauhdikas ja Yenga on jo päässyt tutustumaan agilityn saloihin sekä Niinun että Juhan opissa. Se tuntuu olevan aika pätevä ja siitä tulee vielä hieno agikoira. Se ei kuumu (ainakaan vielä) samalla tapaa mitä Yola, vaikka lujaa meneekin ja tykkää selvästi hommasta. Vähän se on sellainen putkiaivo, ihan niikö miehet yleensäkin? ;) Yenga on ensimmäinen kerran päässyt lampaisiinkin jo tutustumaan ja se oli aika pätevä sielläkin. Ensimmäinen kiekka meni enempi-vähempi pas* syödessä, mutta tokalla ja kolmannella fokus siirtyi jo ihan selvästi lampaisiin. Kesäkuussa jatketaan.
Yola puolestaan jäi nyt agilityn osalta tauolle ja jatketaan näitä puuhasteluja syksyllä sitten Lapin reissun jälkeen joskus. Syynä taukoon on se, että nti harmaa steriloitiin eilen. Ennen taukoa ehdittiin kuitenkin nappaamaan meidän ensimmäinen agility-sert sijoituksella 3/77 ja ajan ollessa -7,76 :) Tuomarina tällä radalla oli Anne Savioja. Itsellä oli radan jälkeen sellainen fiilis, että nojoo nolla, mutta ei mitenkään nopea sellainen. Kuitenkin se riitti kolmanteen sijaan ja vielä serti kaupan päälle. Hienoa! Nyt siis kasassa on 2 hyppy-sertiä ja 1 agility-sert. Hyppyvalion arvoon vaadittava viimeinen serti on mahdollista vastaanottaa vasta loka-marraskuulla joten sitä odotellessa. Syksyllä aloitetaan sitten seuraavien sm-kisojen nollien keruu ja samoin toisen agi-sertin.
Näihin kuviin ja tunnelmiin
 |
| On se joskus ollut pieni.. 7/2014 |
 |
| 1.5.2015, melkein 1v ukko |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)