Tänään oli ohjelmassa pitkästä aikaa agikisailuja 2 radan verran. Agiradalla oli tuomariharjoittelijana Jalosen Karilla Karstusen Janne. Aikamoisen radan se Janne olikin aikaiseksi saanut! Omat jalat oli radalla aivan totaalisen tukossa eikä liikkumisesta tullut yhtikäs mitään radalla, hyvä että radan jälkeen pääsin edes kävelemään!
Heti alkuun olin suunnitellut tekeväni 3. hypyn jälkeen persjätön, mutta kappas kun jäin taas kerran seisoskelemaan ja katselemaan, että noinkohan Yola osaa hypätä, jäi persjättö tekemättä. Ensimmäisten hyppyjen jälkeen oli nimittäin putki-A erottelu, jossa kuvittelin olevani ajoissa ja tyrkkääväni Yolan A:lle putken sijaan. No lopputulos olikin tietty se, että olin monta metriä Yolan perässä kun se oli jo tykittämässä eteenpäin :D Karjuin Yolalle vaan sujuvasti kiipeekiipeekiipee sieltä takanta ja ilokseni näin sen korjaavan linjansa putkesta A:lle. Taitava! <3 Ylipäätään rata tuntui kamalan tahmealta, mutta Yola teki muutamia hienoja pelastuksia joita en uskonut sen edes osaavan! Radan tuloksena lopulta 15vp, -10,6 sij 2./19
Hyppäri puolestaan oli Viitaniemen Annen käsialaa. Siellä oli taas putkia tarjolla vaikka ja kuinka. Alussa heti arvottiin 4 tyrkyllä olleesta putken suusta se oikea, joka tällä erää oli toisena oleva. Tätä Yola arpo ja meinasi karata kolmantena olleeseen putken suuhun, mutta kääntyi kuitenkin oikeaan. Muutoin rata sujui ilman sen suurempia kommelluksia, kunnes tein itse huonon valssin keppejä ennen ja ohjasin luokattoman huonosti Yolan niille. Tästä tuli 5vp ja loppusuoralla tultiin vähän väärän esteen kautta -> HYL
Summa sum maarum, ihan jees päivä :) Yola teki hienoja paikkauksia ekalle radalle ja tokallakin meni juuri niin kuin ohjasinkin. Toivottavasti huomenna Tuusulassa olisi omat jalat enempi yhteistyökykyiset!
Kisojen jälkeen käytiin Yolan kanssa veljen luona katsastamassa Riaa uudemman kerran ja Yola pääsi leikkimään. Hienosti Yola leikki pennun kanssa, mutta ei sitä ihan valtoimenaan vielä pois päästää sen kanssa touhuamaan. Pieni pentu meinaa jäädä jyrän alle kun nti Harmaa saa hepulit. Mutta kohta on kunnon painit likoilla käynnissä, kunhan Riuska tuosta hieman kasvaa. On se aika söpö tapaus kyllä <3
Surullisempia uutisia kuului alkuviikosta, kun sain tiedon Idan isän, Cajon, lähteneen katsomaan Idan ja sen veljen, Jaffan, menoa pilven reunalle :'( Yksi hienoimmista tollereista on poissa. Ilman Cajoa ei olisi Idaakaan ollut ja ilman Idaa olisi myös yksi ystävä jäänyt saamatta. Katjalle osanotot ja jaksamista, tiedän liian hyvin miltä tuntuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti