Eilen oltiin pienen pölypallon kanssa taasen aksaamassa Oreniuksella. Kylläpä oli vaikeeta! Yola oli sitä mieltä, ettei se osaa suurin piirtein mitään..tai sitten vika oli ohjaajassa? Mutta rata alkoi normaalisti hypyllä, toinen hyppy oli takaakiertona, jonka toteutin pakkovalssilla. Kolmas hyppy oli myös takaakiertona ja siitä päälle juoksun kautta putkeen. Jepjep, melkein onnistui! :D Yola oli ensin sitä mieltä, ettei ole ikinä kuullutkaan tai nähnyt pakkovalssia ja kiemurteli estevälissä vaikka ja miten. Kertaalleen se onnistui kaatamaan siivekkeenkin, kun tuli hieman turhan hipoen sitä. Lopulta tämä saatiin toimimaan niin sama juttu päälle juoksun kanssa... kun selvittiin 2 ensimmäistä estettä kunnialla (tai ainakin edes melkein) olikin vuorossa putken väärä pää. Hohhoijaa! Toinen radan pätkä oli vähän parempi ja helpompi, paitsi ettei Yola nyt oikein tällä erää osannut hakea U-putkeen niin että olin itse siellä ulkopuolella sitä sinne heittämässä.
Virtaa ja vauhtia (ja Ä Ä N T Ä) piisaa edelleen vaikka ja kuinka! Ääntä tosin voitaisiin lahjoittaa vähän muillekin, muita opetellaan hallinnoimaan ihan omin voimin..
Jos jotain positiivista, niin kepit oli Yolalla todella hienot ja nopeat eilen. Fokus oli koko ajan kujan päähän, ei väliä vaikka vedätin pitkällä edessä, kaukana takana tai juoksin kujassa Yolasta ohitse. Tokihan sillä on verkot kepeillä edelleenkin, mutta silti :) Kertaalleen se tosin törmäsi verkkoon, ihan ei siinä kohdin tainnut kroppa keretä aivojen mukaan..
Tokossa/tottiksessa töitä tehdään säännöllisen epäsäännöllisesti.. Aksatreeneissä olen odotellessa ruvennut sen kanssa tekemään toko-juttuja ihan vaan sen takia, että se pysyisi edes vähän hanskassa siinä odotellessa. Maahan menoihin ollaan nyt ruvettu ottamaan kestoa jottei se sinkoisi samantien ylös sieltä kun on kyynärät maahan pistänyt. Parilla naksuttelulla tämäkin onnistuu jo vähän pidemmän aikaa. Se seuraaminen taitaa olla meidän ikuinen murheenkryyni, tuntuu ettei se edisty laisinkaan ja namia saada pois ikinä. Eli ei muutakun lisää treeniä vaan!
Jälkitreenit on vähän tauolla, koska koutsi on lomailemassa, mutta vaihteeksi vähän tämmöinen väljempi viikko-ohjelma on ihan påp :)
Ida puolestaan aiheutti harmaita hiuksia viime viikolla ihan huolella. Eräänä aamuna herätessämme oli neiti aivan kolmijalkainen eikä ottanut yhtään painoa seistessä tai liikkuessa leikatulle jalalle. Onneksi siinä päivän mittaan kuitenkin tilanne korjautui ja jalka toimii taasen normaalisti. Eläinlääkäriin soitin samantien kauhuissani (ja seuraavana päivänä peruakseni ajan), mutta epäilys on sen nukkuneen jalan päällä jotenkin huonossa asennossa ja jalka olisi puutunut yön aikana. Mutta kaikki tosiaan kunnossa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti