It's so hard...

..agility nimittäin :o
Yola on ihan hirvittävästi kädessä kiinni ja nyt pitäisikin saada se irtoamaan ja hakemaan paremmin esteitä. Tähän asti palkka on ollut ohjaavassa kädessä -> ei hyvä! Yola pomppii koko ajan käteen kiinni ja yrittää vaan lelua saada sieltä pois, eikä yhtään katsele eteenpäin mihin sen pitäisi seuraavaksi suunnata. Tänään tein tylysti omavuorolla niin, että käsi oli tyhjä ja palkka oli odottamassa hyppyjen takana. Hienosti neiti tuli 4 hypyn suoran ja pinkoi ohitseni viimeisen hypyn yli ja palkalle. Tähän yhdistettiin vielä putki josta tultiin hyppysuoralle, mutta varmaan linjat oli hieman vaikeammat, koska viimeisen esteen tuppasi kiertämään. Tosin se alkoi loppu vaiheessa muutenkin perseilemään eikä enää mennyt putkeen jne.
Uutena juttuna ruvettiin kuulostelemaan keinon paukahduksia, mutta eipä tuo niistä ollut milläsäkään. Kropan kordinaatio on vähän hankalaa ja se ei meinaa vaan millään osua keinun/puomin alastulolle vaan hyppää suoraan yli :D No ehkä se siitä? Lisää treeniä vaan :)

Agilityn osalta ensi vuodelle hieman uusia tuulia, kun vihdoinkin pääsen vaihtamaan seuraa! Joten paipai KKK ja tervetuloa HSKH :)

Tokossa taasen pyyhkii hyvin..ainakin nyt just ;) Kontaktia on sen kanssa ruvettu nyt vaatimaan ja työstämään. Eli se istuu perusasennossa ja hakee itse kontaktin olkapäähäni -> *naks* ja palkka oikean puoleisesta kädestä. Itse seuraamisessakin on menty harppaus eteenpäin, sen asento pysyy tosi hienosti vaikka nami onkin siirtynyt kuonon edestä ylös päin. Itsellä vaan täytyy olla riittävästi vauhtia, että se pystyy kulkemaan kunnolla eikä mene spaghetti-koiraksi koko likka :D Lisäksi se oppi nyt tosi hienosti kääntymään/pyörimään ja tuossa käyttämään takapäätään. Mahti tyttö <3

Idan polvelle kuuluu edelleenkin hyvää :) Se pääsi parisen viikkoa sitten ensimmäistä kertaa rallattelemaan Yolan kanssa Klakessa. Voi luoja sitä vauhtia! Ensin mentiin toiseen päähän pihaa Yola edellä ja Ida perässä, sitten tultiin sieltä takaisin Ida edellä ja Yola perässä. Nitrot olisi tarvinut olla mukana :D Jalka ei millään tavalla reagoinut tuohon rallatteluun myöhemmässäkään vaiheessa. Hyvä hyvä!

Remylle on tänään syntynyt vauveleita, joten Lindan hoteissa pyörii 5 tuoretta aussie-tulokasta. Eiköhän Yolakin pääse niiden kanssa leikkimään jahka vähän kasvavat tuosta..

* * * * * 

.....agility you know?

Yola is really focusing to my hand now, not to the obstacles :/ I have had toy in my hand and she is just jumping and trying to have it, not looking forward and where she is going. So I decided to change that and now I have toy waiting for her behind the last jump. First just couple jumps that she has only one way to work and it's right on. I tryied it first time tonight and it worked quite well. Of course she try also to go round jumps if they wasn't in straight line. So more training and I think she starts read course by herself :)

Obedience is going well right now :) It's so nice to work with her because she learns really fast and wants to do things with me. Hopefully I get some video soon.

Ida's knee is doing also well :) She and Yola was running together first time last weekend and God, they got speed and fun together! First Ida was leading and Yola running behind her and soon Yola was first and Ida behind Yola. Her leg didn't react at all so I'm very happy. 

Linda's Remy got puppies today, cool! 5 pups (2 boys and 3 girls) and mum is doing great. I'm so happy Remy finally got puppies. 

tottista / obedience

Tänään oli vuorossa tottista Luukissa ja samalla myös ammuttiin ipanoille. Laukauksia oli 3 kpl ja yhteen Yola reagoi katsomalla mistä ääni tuli, mutta muuten leikki ja taisteli hirvittävällä innolla eikä välittänyt paukuista. Hyvältä näyttää :)

Tottiksessa tehtiin edelleen/taas seuraamista ja loppuun pari eteen menoa. Seuraamisessa Yola mutkittelee aika tavalla jos on käsi (=nami) alhaalla. Kokeiltiin tänään päin vastoin toimia mitä aiemmin eli käsi ylhäällä, palkka nopeasti alas ja usein. Yolan asento säilyi tässä paljon paremmin, kuin verrattuna siihen, että käsi on alhaalla ja sitä imuttaa. Palkatessa ja käden noustessa takaisin ylös takaosa hieman aukesi, mutta Y itse korjasi sen kun käsi jäi ylös. Muutenkin asento näytti hyvältä, kaula oli suoraan ylöspäin ja paikka oikein hyvä. Lisäksi tehtiin vielä paikallaan pyörimistä, koiran tarkoitus pyöriä mukana. Yola viimeisellä yrittämällä käänsi ja korjasi takaosan todella hienosti oikeaan paikkaan, kun itse olin jo pysähtynyt enkä sille enää antanut apua siinä vaiheessa. Tällä hetkellä siis näyttäisi olevan valoa tunnelin päässä :)

Eteenmenoihin otin nyt ison pallon palkaksi mikä näkyisi pidemmältäkin matkalta. Yolalla oli hirvittävä vauhti pallolle ja sen sai jo aika pitkänkin matkan päästä lähettää. Vielä ei siltä vaadita istumista tms ennen lähetystä, vaan saa lähteä palkalle heti kun käännytään takaisin ja se saa tässä tapauksessa vähän sikaillakin ja padota sitä virtaa. Tämäkin näyttää hyvältä :) Toivottavasti pallo vaan kestää tuon retuutukset :D

Agilityyn olisi toivottavasti tulossa myös uusia tuulia, mutta tästä myöhemmin kun on jotain varmaan kerrottavana...

* * * * *

We were training obedience and we also shot few times for dogs. Yola was playing really well all the time. Once she looked where that noice came from but continued playing really well. In obedience we were training following (haha, I don't know if that's real name for that) again and I think we don't develop in it at all. Today was though good day and maybe we are doing some progress. I have had treat in my hand before and with my hand lead Yola in right place to follow. She has been like a spaghetti though, whole girl weaved. Today I kept my hand up and putting it down only when I want to praise her, just opposite than earlier. It worked very well, Yola was staying straight and her neck was upward and so on. Looking good right now :)

We also train going forward, treat was a ball. She was really fast and eager to go to ball. I don't ask her yet to do any sitting or anything just going to ball and be fast. That looks also good now and hopefully ball is holding up ;) 

Agiliitoa / agility and training

Eilen oltiin pienen pölypallon kanssa taasen aksaamassa Oreniuksella. Kylläpä oli vaikeeta! Yola oli sitä mieltä, ettei se osaa suurin piirtein mitään..tai sitten vika oli ohjaajassa? Mutta rata alkoi normaalisti hypyllä, toinen hyppy oli takaakiertona, jonka toteutin pakkovalssilla. Kolmas hyppy oli myös takaakiertona ja siitä päälle juoksun kautta putkeen. Jepjep, melkein onnistui! :D Yola oli ensin sitä mieltä, ettei ole ikinä kuullutkaan tai nähnyt pakkovalssia ja kiemurteli estevälissä vaikka ja miten. Kertaalleen se onnistui kaatamaan siivekkeenkin, kun tuli hieman turhan hipoen sitä. Lopulta tämä saatiin toimimaan niin sama juttu päälle juoksun kanssa... kun selvittiin 2 ensimmäistä estettä kunnialla (tai ainakin edes melkein) olikin vuorossa putken väärä pää. Hohhoijaa! Toinen radan pätkä oli vähän parempi ja helpompi, paitsi ettei Yola nyt oikein tällä erää osannut hakea U-putkeen niin että olin itse siellä ulkopuolella sitä sinne heittämässä. 

Virtaa ja vauhtia (ja Ä Ä N T Ä) piisaa edelleen vaikka ja kuinka! Ääntä tosin voitaisiin lahjoittaa vähän muillekin, muita opetellaan hallinnoimaan ihan omin voimin..
Jos jotain positiivista, niin kepit oli Yolalla todella hienot ja nopeat eilen. Fokus oli koko ajan kujan päähän, ei väliä vaikka vedätin pitkällä edessä, kaukana takana tai juoksin kujassa Yolasta ohitse. Tokihan sillä on verkot kepeillä edelleenkin, mutta silti :) Kertaalleen se tosin törmäsi verkkoon, ihan ei siinä kohdin tainnut kroppa keretä aivojen mukaan..


Tokossa/tottiksessa töitä tehdään säännöllisen epäsäännöllisesti.. Aksatreeneissä olen odotellessa ruvennut sen kanssa tekemään toko-juttuja ihan vaan sen takia, että se pysyisi edes vähän hanskassa siinä odotellessa. Maahan menoihin ollaan nyt ruvettu ottamaan kestoa jottei se sinkoisi samantien ylös sieltä kun on kyynärät maahan pistänyt. Parilla naksuttelulla tämäkin onnistuu jo vähän pidemmän aikaa. Se seuraaminen taitaa olla meidän ikuinen murheenkryyni, tuntuu ettei se edisty laisinkaan ja namia saada pois ikinä. Eli ei muutakun lisää treeniä vaan!

Jälkitreenit on vähän tauolla, koska koutsi on lomailemassa, mutta vaihteeksi vähän tämmöinen väljempi viikko-ohjelma on ihan påp :)

Ida puolestaan aiheutti harmaita hiuksia viime viikolla ihan huolella. Eräänä aamuna herätessämme oli neiti aivan kolmijalkainen eikä ottanut yhtään painoa seistessä tai liikkuessa leikatulle jalalle. Onneksi siinä päivän mittaan kuitenkin tilanne korjautui ja jalka toimii taasen normaalisti. Eläinlääkäriin soitin samantien kauhuissani (ja seuraavana päivänä peruakseni ajan), mutta epäilys on sen nukkuneen jalan päällä jotenkin huonossa asennossa ja jalka olisi puutunut yön aikana. Mutta kaikki tosiaan kunnossa :) 

Syksy

(c)Sarianne

Aivan mahtavan aurinkoiset syyspäivät osui viikonloppulle :) Eilen niistä oltiin koirien kanssa nauttimassa Klakessa ja Yolan kanssa hieman treenailtiin tokoa. Lisäksi itse kävin ratsastamassa yhdellä kivalla suomenputella. Tänään oli ohjelmassa Sariannen kameran ulkoilutus Olarin metsässä kera 3 koiran. 
Kaikkien kuvien copyright www.norrasnurran.net

* * * * *

We have had really nice sunny autumn weekend and we have been outside enjoying the great weather. Yesterday we were at Klaukkala and we did with Yola little bit obedience too. Today we were at Olari with Sarianne and her camera (and also Aksel). 

Kuulumisia / updating

Onkin mennyt jo tovi edellisestä oikeasta päivityksestä..
Nyt on taas kaikki treenit pyörähtänyt käyntiin syksyn myötä ja kaikkea on, lampaita lukuunottamatta, touhuttu Yolan kanssa. Idakin on nyt saanut uuden harrastuksen ja se on ruvennut käymään jäljellä :) Se on aikalailla erilainen Yolaan verrattuna, suorastaan nauttii kun toinen menee hissuksiin hihna löysällä koko jäljen. Idan kanssa nyt ei ole niin justiinsa miten se jäljestää, mutta kunhan on sillekin tekemistä..

Tänään käytiin sen kanssa näyttämässä kinttua Kaitsulle ja hyvältä näyttää. Polvi hienosti paikoillaan eikä lonksu mihinkään suuntaan. Raudat on tarkoitus jättää polveen ellei se ala talvella kovasti niihin reagoimaan ja nostelemaan jalkaa. Tosin Ida on nostellut noita kinttujaan jo kauan ennen leikkausta heti kun pakkanen laskee -10 asteeseen :D Mutta katsellaan ihan rauhassa.. Seuraava kontrolli on 15.12 ja kuulema joululahjat pitää olla mukana tuolloin ;) 'Hauskaa' tässä on se, että ensimmäinen leikkaus oli 16.12.2010 joten aikalailla vuosipäivää vietetään.

Yola on agiliidellyt ja kävipä se tuossa hyppytekniikkaakin opiskelemassa. Kommentit hyppytekniikasta oli, että tekniikka näyttää hyvältä, kropan käyttö ikäisekseen hyvin hanskassa, vauhtia oli taitoa enemmän (ylläri) ja syviä lihaksia pitäisi vahvistaa. Videoita löytyy pari kappaletta galleriasta. Agilitya ollaan pingottu Oreniuksella edelleen ja kyllähän tuo kehittyy..jos ei muuten niin ainakin äänijänteiden käytössä :D Ääntä siis riittää sekä radan laidalla että radalla, hohhoijaa! Vauhtiakin on ihan hurjasti, joten hyvältä näyttää kunhan saadaan Pölypallo pysymään vielä lapasessa. Tämän hetkinen ongelma ehkä siinä, että Y menee hirvittävän helposti mun selän taakse eikä oikein osaa hakea siihen ohjaavaan käteen ja sitä seurata. Selän takaa se sitten valkkailee vähän oman pään mukaan niitä esteitä :D Eli ainakin on tiedossa mitä talvella treenataan omilla vuoroilla...

* * * * * 

English summary is coming...

Ida 8v / Ida 8 years old

10.9.2011

Idan syntymästä tulee tänään kuluneeksi jo 8 vuotta. Aika on mennyt ihan suunnatonta vauhtia ja vuosiin on mahtunut sekä naurua ja iloa että surua ja kyyneleitä. Hämärästi muistan kuinka hain Idan kotiin Raahesta Harjun Sarin luota, matka taittui lentäen. Ida oli koneessa varsin rauhallinen ja kentälläkin käyttäytyi hienosti. Helsinki-Vantaalta matka kotiin alkoi jo käydä vähän hermoille, mutta kotiin päästiin kuitenkin :) 

Ida on ollut harrastuskaverina aivan loistava, vaikkei lokin ja variksen raadot sitä niin hirvittävästi kiinnostaneetkaan. Sen ykköslaji ja himo on ehdottamasti agility! Se tietää jo hallille ajaessa, että mihin ollaan menossa ja kierrokset nousee.. 'Vanhoilla päivillään' agilityn jäädessä pois ohjelmistosta kokonaan, Ida on päässyt jokusen kerran jäljestämään ja tätä on aikomus jatkaa helpommissa maastoissa. Kenties vähän jotain tokon tapaistakin sen kanssa tullaan tekemään.

Ida on ollut suhteellisen terve, joten sillä saralla ei ihan hirvittävästi ole huolta ollut. Suurin murheenkryyni sillä on ollut polven kanssa. Ensimmäinen leikkaus oli 12/2010, viimeisin 5/2011 ja väliin mahtuu 8 leikkausta. Nyt vihdoin ja viimein näyttäisi kaikki olevan kunnossa ja Ida pääsee nauttimaan ulkoilusta ja elämästä.

Päivääkään en vaihtaisi pois Idan kanssa koetusta elämästä ja näin ollen
Suuret kiitokset kasvattajalle aivan super mahtavasta koirasta!

* * * * * 

10.9.2011

Ida was born 8 years ago in Raahe, near Oulu. Time has flew so fast and we have had some good days and also some bad days. I remember well that day when it was finally time to get her home. I flew to Oulu alone and later in same day back home little red puppy with me. Flight went very well and she behaved well, last car trip was little bit too much but we got home finally.

Ida has been really perfect friend, always ready to do different things. Agility is her number one 'hobby' and she likes it very much. For her 'old days' I have planned to do some tracking and obedience with her because agility is out now.

She has been quite healthy all her live. Now we had little problems with her knee and had 8 surgeries (12/2010 - 5/2011) but now everything seems to be ok and she is enjoying her live again :)

I wouldn't change a day and I want to thank her breeder Sari and Ilpo Harju very much! Without they I wouldn't have had these years with Ida.

vähän treeniä

..kun lomakuulumiset on kerrottu, koittaa paluu arkeen eli treenaamista on taas pikkuisen aloiteltu :) Yolan kanssa on vähän tokoiltu ja nyt työn alla on kontaktin ottaminen perusasennossa. Hyvin nopeasti se jo on sen ymmärtänyt. Käskyjen kanssa meinaan itse olla hukassa, mikä sana mihinkin liikkeeseen, millä kielellä? Tuntuu että näitä perinteisiä tässä/tänne/täällä viljelen arjessa niin paljon, ettei niistä ole käskyiksi. Niimpä ajatuksena olisi kääntyä ruotsin puoleen, tosin muistaako niitä sitten tosi paikan tullen? Ongelmasa kullakin ;)

Tänään ensimmäistä kertaa ammuttiin Yolalle eikä se reagoinut millään tavalla paukkuihin. Ei kääntänyt katsetta/päätä/korvaa laukausten suuntaan. Sen jälkeen käytiin vielä samalla reissulla jäljellä. 4veto oli taasen palannut kuvioihin aika hienosti :I Jäljellä oli 2 purkkia pitkien sivujen puolessa välin ja yksi jäljen lopussa, yksi suorakulma. Muuten ihan suht ok, mutta kulmaan pääsi tekemään turhan lenkin..pitää ottaa se vähän lyhyemmälle narulle seuraavalla kerralla, jos saisi vähän ohjattua paremmin sitä kulmassa. Työtä riittää...

Ida nautiskeli lomani aikana omakotitaloelämästä Klaukkalassa veljeni hoteissa ja hyvinhän tuo oli siellä pärjännyt. Jalka näyttää päivältä päivältä paremmalta :) Nyt se on ollut siis kipsitön 2kk ja Idan kanssa tehdään jo tunnin kävelylenkkiä ihan ongelmitta. Yolan kanssa se kovasti haluaisi riehua, mutta mie olen vähän eri mieltä asiasta vielä. Tänään käytiin fyssalla ja ihan hyvältä näytti, selkä oli jumissa, mutta ihmekös tuo.. Huomenna olisi ohjelmassa eläinlääkärin kontrolli ja katsotaan sitten jatkoa.

Loma / a vacation

Olemme kaikki pitäneet enempi vähempi lomaa eikä oikeastaan olla tehty yhtään mitään :D Joten kerrotaan tällä kertaa ihan vain loma kuulumisia..

Yola Sotkamossa 7/2011

Ensin kävimme Sotkamossa harjoittelemassa lomaa pidennetyn viikonlopun verran. Yola pääsi tälle reissulle mukaan ja tosi hienosti neiti matkusti pitkän automatkan. Mökillä se olisi asunut järvessä aamusta iltaan :D Uintitaidotkin parani reissun aikana kummasti. Sotkamossa käytiin käpsyttelemässä Hiidenportin lyhyt lenkki, helteiseen 30 asteen kesäkeliin se oli aivan sopiva pätkä myös Yolan mielestä. Lenkille osui Yolan mielestä aika pelottavat portaat ja niitä se ei suostunut millään kulkemaan ylös. Seuraavat vastaavat portaat se jo itse kipusi, taisi todeta sen turvallisemmaksi vaihtoehdoksi kuin emännän syli.. Kuvia tästä reissusta löytyy galleriasta.

Sotkamon jälkeen Yola suunnisti Lindan kanssa saareen ja itse lähdin melkein koirattomalle lomalle Tahkolle. Saga tuli Orimattilasta kuitenkin Tahkolle mukaan, joten ihan koiraton loma ei kuitenkaan ollut. Tahkolla kuningasidea oli kivuta laskettelurinnettä ylös släpärit jalassa, JOS vaikka olisi näkynyt rinteessä laiduntavat lemmut vähän paremmin mitä lahden toiselta puolen. Eipä niitä näkynyt laisinkaan, mutta tulipahan kiivettyä...

Ailigas 9.8.2011

Tahkolta kotiuduttua joudin olemaan yhden kokonaisen päivän kotona ennen kuin oli suuntana Ivalo! Tämä taisi olla loman odotetuin reissu, nähdä pohjoista ja samalla tavata pitkästä aikaa ystäväni Kata. Lensin Ivaloon sunnuntaina iltasella ja se ilta meni siinä pyöriessä. Maanantaina otimme suunnaksi ihan lähitienoot ja ehdimmekin käydä Sovintovaaran huipulla, katsomassa aivan mahtavaa Rahajärveä sekä kiivetä Otsamo-tunturin (418m) päälle. Jälkimmäisellä reissulla oli mukama Katan molemmat tytöt ja hienosti he jaksoivat yhteensä 6km taipaleen tarpoa! Tiistaina suuntasimme Ivalosta Kaamasmukkaan Katan siskolle käymään, johon lapset jäivät hoitoon. Tästä jatkoimme Karigasniemelle ja siitä rajan yli Norjan puolelle Karasjoelle. Kotimatkalla päätimme kivuta vielä Ailigas-tunturin (624m) päälle. Se oli aikalailla rankempi tarpominen Otsamoon verrattuna, mutta kyllä ne maisemat oli jokaisen askeleen arvoiset! Keskiviikkona ehdimme vielä käydä katsomassa Karhunpesäkiveä. Kuvia löytyy galleriasta.  Aivan mahtava reissu kerta kaikkiaan ja suunta sinne on aivan varmasti uudestaan..pian!

Tassu pystyssä?

Jahas, taasen yhdet agilitytreenit takana. Yolalla on ollut vähän nyt aksassa ongelmia ja se on hyytynyt keskellä kenttää vaan seisomaan paikallaan. Houkuttelu ja kehuminen on yhtä tyhjän kanssa. Tänään sitten kävi mielessä, että mahtaakohan neidillä olla vaan tassu pystyssä. No, kokeiltiin pientä komentamista ja ainakin se nyt näytti toimiva. Yola siis paineli putkeen sen jälkeen melkein häntä suorana täysiä :D Ei siis ainakaan komentamisesta nokkiinsa ottanut.. Nyt tulee 3vkon tauko ja katsotaan mitä sitten tapahtuu. Kontakteja se on mietiskellyt kovin pienessä päässään ja osaa jo hypätä puomin alastulolle ja nokkia maata kontaktin alareunassa. Ehkäpä se siitä?

Jäljellä taasen mennään l u j a a! Eilen käytiin Luukissa jäljestämässä ja oli kova 4veto-moodi jäänyt päälle. Jälki oli kokonaan namitettu ja askeleita siinä oli ehkäpä 100 suurin piirtein. Lisäksi siinä oli 2 kulmaa, ei ihan 90 asteisia vaan himpan loivempia. Yola nostaa jäljen jo kaukaa eikä mitenkään malttaisi odottaa lähtöä. Loppupalkan jälkeenkin meinaa ongelma olla se, että neiti jatkaa jäljestystä ja jäljestää mun kulkeman reitin jäljeltä pois. Yritys olisikin nyt saada sitä pallolla tms leikkimään jäljen loputtua, niin että saataisiin se joskus lopettamaan jäljestäminen :D Keppejä olisi tarkoitus ruveta opettamaan seuraavaksi. Siinä ajatuksena olisi opettaa sille maahan meno. Tulisi pieni katkos jäljestämiseen ja ehkä myös vähän rauhoittumista? Toivotaan ainakin näin...

Syksyn osalta ohjelmassa on edelleen agility, jälkitreenit ja tottista jatkamme alokas-ryhmässä :D


Idan polvi näytti torstain kontrollissa hyvältä :) Se oli paikoillaan, eikä mihinkään suuntaan telaurasta liikkunut (väärään suuntaan siis). Nyt ruvetaan pikkuhiljaa lisäämään liikuntaa ja palauttamaan lihaksia takaisin. Tänään kävelimme ensimmäistä kertaa 2km lenkin eikä tuo nyt näytä sen kummemmin jalkaa varovan tai ontuvan enempää. Joten ehkä tällä jatketaan tovi. Seuraava kontrolli on kuukauden päästä ja sinne Ell tilasi pullakahvit :D


Tässä vielä pari kuvaa Yolasta ja Remysta uimassa Inkoossa 10.7.2011. Samalla reissulla käytiin myös paimentamassa. Kaikki kuvat löytyy galleriasta. 

* * * * * 

Today we had again agility training. We have had little problems there :I Yola has been really eager and motivated to work there but suddenly she isn’t motivated at all and she just stands there in the middle of the course doing nothing. It has been really warm few last weeks (around 30 degrees) and the hall is hotter, maybe that’s one reason. One reason might be her age (7months now) and I think she has started to make her first season. Today we thought little bit more her behavior and tried to command little bit if she is just cheating us. It worked and she went in tunnel like normal Yola and was playing after it. So maybe part of our problem is that she is just playing with us :D I was worried what happen if I be rough to her and agility became not so fun because of it, but she isn’t so soft at all..

We have also problem in tracking :D She is so eager to track that it’s almost impossible to hold her! She is like four-wheeled vehicle, just tugging her way to the track! Well, at least we don’t have any problems with motivation ;) Yola did yesterday track where was maybe 100 steps and there was two corners also. Went well when she was focus on tracking, not tugging in leash.. Work work work..

In autumn we continue training agility, tracking and also obedience. Hopefully we are able to see sheep also now and then through the winter.

Here is few photos of Yola and Remy from Inkoo beside the text. Both girls met also sheep and afterwards went to swim. There were really nice lake just by the road, water was clear and bottom was sand. Cool! More photos can be found in my gallery. 

Treeniä ja polvikuulumiset / training and Ida's knee

Edellisestä kirjoituksesta onkin jo tovi vierähtänyt. Eipä tässä sen kummempia ole tapahtunut, pentu kasvanut ja treenattukin on jonkin verran. Lampaitakin on käyty ihmettelemässä kertaalleen. 7kk strategiset mitat ovat korkeuden osalta jotain 48-49cm hujakoilla, painoakin löytyy, mutta ei välttämättä hirveästi yli 15kg.

Aloitetaan vaikkapa agilitysta :) Yolaa on nyt palkattu aina este kerrallaan rataa pidentäen. Eli jos radalla on vaikkapa ollut 6 estettä, on se ensin palkattu ekan esteen jälkeen, sitten tokan jälkeen (mahdollisesti useamman toiston kautta) jne kunnes lopulta on päästy koko pätkä suorittamaan. Tuo on toiminut hienosti ja Yola keskittyy käteen hyppimisen sijaan itse asiaan ja esteisiin. Hirveästi se ei nyt kestä (mun) virheitä vaan lyö hanskat tiskiin aika helposti. Pitäisi siis itse muistaa enempi pitää bileitä esteiden mukana ja vaikka virheitä tulisikin, palkata sitä, että itseluottamus säilyy ja lapsi uskaltaa edelleen yrittää virheistä huolimatta. Välillä tuntuu, että helpommin sanottu kuin tehty :D Kierroksia, nopeutta kuitenkin piisaa, joten eiköhän se siitä!

Jälkeä on treenailtu vähintään kerta viikkoon ja ihan hyvältä näyttää. Vauhti on aika valtaisa jäljellä, mutta hyvin se nenä silti näyttää toimivan. Alkuun se vaatii selvästi lyhyen sähläyspätkän ennen kuin malttaa keskittyä paremmin. Ensimmäistä kertaa tänään oli jäljellä kulma ja hyvin tuo senkin meni. Seuraavaksi ajatuksena olisi pidentää jälkeä ja tehdä suoraa, sen rinnalla sitten aloitella janaa ja ruveta jaksottamaan jälkeä, niin että matkan varrella olisi palkkapurkkeja. Lisäksi keppejä pitäisi myöskin ruveta opettamaan.

Entäpä toko/tottis? Jaa'a, pitäisihän sitäkin tehdä, mutta tässä on taasen ihmisen motivaatiossa hieman puutteita. Seuraaminen ja kontakti olisi nyt ne ensimmäisenä listalla olevat jutut. Lisäksi ruutua tarttisi taas enempi ruveta ihmettelemään. Juu, ei ainakaan tekeminen lopu kesken!

Viikko sitten käytiin taasen Somerolla lambeja moikkaamassa ja ohessa pari otosta sieltä. Itsellä kylki edelleen vähän sökönä, joten Linda lainaohjaajana lampaiden seassa. Tällä kertaa likka pääsi 3 kertaa aitaukseen ja viimeisellä kerralla näytti jääneen kova palo lampaisiin. Kerran-pari jos tälle kesälle vielä pääsisi lampaille niin sitten saisi riittää. Täytyy toivoa jos vaikka ensi kesälle saataisiin omat kesälampaat! Somerolla Yola kävi dippailemassa lammessa ja ensimmäisellä kerralla se rupesi vajoamaan kun ei jalat enää yltäneet pohjaan :D Toisella kerralla se sukelsi kävyn perässä pinnan alle, mutta kolmannella se jo vähän yritti räpiköidäkin..Eilen käytiin Remyn ja Lindan kanssa Kirkkonummella Hvitträsk:llä pulikoimassa ja nyt neiti ihan oikeesti jo ui <3 Ei se tekniikka ihan hanskassa ole vielä (paitsi silloin kun on korvassa vettä ;)), mutta eiköhän sekin siitä. Löytyi siitä jonkinlainen itsesuojeluvaistokin, kovin syvälle/pitkälle se ei lähtenyt kepin perässä vielä uimaan.

Viimeisenä muttei vähäisempänä Idan polven kuulumiset :) Kipsi otettiin tosiaan viikko sitten pois ja polvi näytti hyvältä. Ei lonksunut tai muutakaan. Varovasti neiti on sitä ruvennut käyttämään ja oikeastaan kävellessä käyttää sitä jo koko ajan, ravatessa lyhyttä pätkää ja ottaa sitä käyttöön joka toisella askeleella :D Toistaiseksi näyttää siis hyvältä, mutta silti edelleen kaikki peukalot pystyssä ja sormet ristissä! Ensi viikolla on seuraava kontrolli, jonka jälkeen taas himpan viisaampia.

Lomasuunnitelmiakin on kummasti jo kertynyt, vaikkei alun perin pitänyt olla mitään Tahkon reissun lisäksi :D Viikko ennen lomaa harjoitellaan lomailemista reissulla Sotkamoon viettämään tyttöjen viikonloppua. Varsinaisella lomalla olisi tarkoitus enempikin harrastaa kotimaan matkailua sillä ohjelmassa olisi Tahko, Ivalo ja Kuopio. Mahdollisesti Tallinnaankin pitää vielä keretä pyörähtämään. Huh!